Huomioita Katajanokalta

Huolimatta kaupungin, muutamien suurten rakennus- ja kauppayhtiöiden törmäilystä paljon on Skattalla saatu aikaan. Kiitos kansalaisliikkeiden ja aktiivien asukkaiden.

Vanhan sotasataman Merikadettikoulua ei saatu pelastettua. Syynä vanhojen valtapuolueiden sdp:n ja kokoomuksen jälkijättöisyys ja ymmärtämättömyys markkinatalouden antamista mahdollisuuksista. Sääli, ettei kaupunki itse älynnyt ostaa tonttia valtiolta ennen sen kaavoittamistaan.
Tulevan hotellin(?)ja StoraEnson välissä olleelle raiteelle ei saatu muistoksi Katajanokan sataman vanhaa höyryveturia, veturin vesiposti kummiskin. Veturi olisi kaupungin mielestä häirinnyt näkymiä presidentinlinnaan ja kauppatorille. Olutteltat- onneksi ei pysyvinä- ja turistibussit siihen kuitenkin sopivat virkamiehille.
Omapäinen ja sinnikäs liikemies sai asukkaiden tukemana säilytettyä Stockmannin tiilimakasiinit ja vuosien (kymmenien) jälkeen viereen vierasvenesataman. Samalla Skatan avantouimariyhdistykselle Jäänsärkijät saatiin oma paikka.
Terveystarkastajan ylimitoitetusta innokkuudesta kesäravintolan ja pikkupurtavaa tarjoavien kioskien häirinnässä on saatu torjuntavoitto.
Paljon muutakin olemme saaneet aikaan ja säilytetyksi. Merikasarmi, vankilan uusiokäyttö ja sen Linnapuisto, konepaja muutettuna kouluksi ja liikuntahalliksi joitakin mainitakseni.Terveyskeskus on huonojalkaisille paremmassa paikassa, ja siellä skattalaisten omalaatuisuuteen tottunut osaava henkilökunta.
Asukkaille, valtuustossa tai kaupungin palveluksessa toimiville riittää haasteita jatkossakin. Miltei koko niemen alle alun perin suunniteltujen pysäköinti- ja muiden luolien, raideliikenne keskustasta Laajasaloon –projektin seuranta.
Vanhalla puolella pitäisi asukkaille ja taloyhtiöille antaa lisää tietoa hissien ja ullakkorakentamisen hyödyistä ja niiden toteuttamismahdollisuuksista.
Itse olen digannut Hanasaaren voimaloita ja kivihiilikasoja. Ympäristötaideteoksia istuksineen en enää tänne asti eroittanut. Rusakot ja kanit hoitivat ne ja siirtyivät sittemmin omakotialueiden ja siirtolapuutarhojen riesaksi. Tuulimyllyt ovat tervetulleita. Kaikkia energiamuotoja tarvitaan. Insinöörinä uskon fuusioenergien käytön tulevan mahdolliseksi jopa kaupungeissakin. Vie vielä pitkään, mutta osataanhan se auringossakin.

Ari Kukkonen
Katajaanokka


Energiapolitiikasta

Lehdissä ja muissa medioissa on käsitelty energiapolitiikkaa mm. biopolttoaineen ja sähkön uuden itäkaapelin tiimoilta. Euroopan nykyinen energiapolitiikka ei mielestäni suinkaan nojaa lisääntyvissä määrin Venäjältä tulevaan öljyyn, kaasuun tai valmiiseen sähköön.. Pitkään kaavaillut putket Luoteis-Venäjältä Itämeren ja Pohjanlahden kautta – Suomi toivottavasti niihin liitettynä - Keski-Eurooppaan ja Norjaan mahdollistavat verkoston, johon kaasua voidaan toimittaa niin Siperiasta, Jäämereltä kuin Pohjanmereltä. Suunta kulloisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Hanan sulkemisesta varoittavat viestit ovat aiemminkin esimerkiksi Suomen osalta olleet yliampuvia. Maamme nykyinen verkosto kykenee toimittamaan talouksiin kaasua parin vuoden tarpeen. Teollisuuskäyttäjillä on kaikilla omat varaenergialähteet.
Ei länsimaiden tarvitse olla hiljaa sen enemmän marien kuin Tshetshenian tilanteesta, vaan aktiivisesti toimia siten kuin mm. Vaclav Havel, Mary Robinson ja Desmond Tutu ovat vaatineet.
Huolta ei pitäisi aiheutua myöskään ehdotetusta sähkökaapelista Venäjän ja Kotkan välillä. Onhan Pohjolan Voima jo toteuttamassa Estlink-yhteyttä Virosta Suomeen. Mitä enemmän on verkkoja sähkön saamiseksi sitä edullisempaa sen pitäisi olla loppukäyttäjille. Ongelmia meille tavallisille kuluttajille aiheuttavat lähinnä markkinatalouden rahastustarpeet ja –keinot, jotka tulivat tutuiksi mm. Fortumin optiojärjestelyissä.
Venäjän vanhat ydinvoimalaitokset – kuten muuallakin maailmassa – ovat riskialttiita, mutta niitä voidaan parantaa ja käyttää vielä pitkään. Ydinvoiman käyttö ei ole kiinni rikastettavissa olevan uraanin määrästä. Sitä löytyy meiltäkin, eikä haittoja tarvitse pelätä. Ydinvoima ei suinkaan ole ykköskohteena millään tuntemallani vapaustaistelu- tai ns. terroristijärjestöllä. Insinöörinä uskon, että fuusioenergia tullaan mahdollistamaan. Aikaa se vielä vaatii, mutta osataanhan se auringossakin. Tuulimyllytkin gsm-mastoja kauniinpina ovat tervetulleita. Energia- ja ympäristöpolitiikkaa tulisi edistää kaikin mahdollisin tavoin. Itämeren pelastamiseksi pitää toimia eikä vain puhua.

Ari Kukkonen